Eilen sunnuntaina 20.5.2012 kävimme Haldin kanssa Porin ryhmänäyttelyssä. Kyseessä oli Haldin ensimmäinen kerta piiiiitkään aikaan. Edellinen kerta oli pentunäyttelyissä :D
Haldi oli avoimessa luokassa ja käyttäytyi kehässä oikein hyvin, juoksi rennosti löysällä hihnalla ja seisoi nätisti paikoillaan. Vähän maata nuuhki ja kerran vain istahti, muuten oli kuin olisi ennenkin "poseerannut". Ennalta ajattelin että menisi vallan sähläämiseksi pojan touhut ;)
Tuomarina oli rodun kasvattajatuomari Jukka Kuusisto (Kennel Lecibsin) ja Haldi sai ihan näköisensä arvostelun eikä sijoittunut. Jukka on tuomareista yksi niistä, joiden mielipidettä arvostan todella korkealle ja haluankin koiriani hänen syynissään käyttää, pitkään on rotua kasvattanut. Tuloksena laatuarvostelusta H (= hyvä). Poika on melkoinen ruipelo ja hoikassa/kevyessä kunnossa, massaa olisi saatava lisää..syö aivan liian vähän. Kaikenlaisia temppuja tässä on koitettu tehdä, millä tuota saisi syömään enemmän ja tehtyä ahneemmaksi..pitää tehdä jotain oikein herkku-puuroa ja katsoa josko maittaisi :)
Tässä vielä Haldin kirjallinen arvostelu:
"Rauhallisesti esiintyvä kovin kevytrakenteinen uros. Pieni pää, jossa oikeat mittasuhteet, mutta kuitenkin sukupuolileima puuttuu. Kauniit korvat. Etuasentoiset lavat. Vahva selkä. Aivan liian kevytrakenteinen rungoltaan. Hyvin kulmautuneet takaraajat, joissa ulkokierteisyyttä. Hyvä häntä. Karvapeite voisi olla voimaakkaampaa. Kevyet liikkeet. Hyvin ystävällinen luonne."
Haldihan tervehti kaikkia tuomareita (oli mukana kaksi tuomariharjoittelijaa myös) häntä heiluen iloisesti. :)
Näyttelystä en menestystä meille edes odottanut kun itsekin näen ettei poika täydessä massassa ole, joten eipä olla tuohon tulokseen pettyneitä, aivan Haldimainen arvostelu saatiin. :) Ensi viikolla vielä Kemiöön ryhmänäyttelyyn ja sitten seuraavan kerran katsotaankin syksyllä uusia näyttelyitä, kesän kuumilla helteillä emme näyttelyissä käy. Tyytyväinen olen Haldin käytökseen näyttelypaikalla ja kehässä, kertaakaan ei poika haukahtanut tai muille rähjännyt..tyytyväinen mieli jäi tuolta kuitenkin vaikkei menestyttykään.
Sofia oli myös näyttelyissä mukana ja nukkui kiltisti sen aikaa kun äiti oli koiran kanssa kehässä :D Kiitoksia Lindalle, joka myös oli paikalla apuna mukana :)
Usmalla on myös ulkokierteiset takatassut, mutta massaa ei ole sterilisaatioleikkauksen jälkeen puuttunut. (Valitettavasti).
VastaaPoistaMeillä on ennen tätä poppoota ollut Jukan kasvattama lapinkoira. Kovin oli eri luonteinen kuin nämä. Hieman varautunut, eikä voinut mitenkään ruudinkekesijäksi kehua, vaikka olikin kaunis, suloinen ja rakas.
Se sai ROP:in heti ekassa näyttelyssään ja SERTI:n seuraavassa. Jos pitää valita, otan mieluummin tämmöisen ystävällisen ja kaikesta kiinnostuneen yliälykkäään koiruuden kuin näyttelyvalion.
Niinhän se on itselläkin, että luonne ja terveys ovat ulkonäköä tärkeämpiä seikkoja. Niiden kanssa joutuu kuitenkin elämään joka päivä ja koko elämän ajan. Mukavaahan se on jos pärjää myös näyttelyissä, mutta ei ole mitenkään tärkein asia todellakaan. Kunhan on rodunomainen ulkonäkö niin hyvä juttu :)
VastaaPoista