maanantai 17. syyskuuta 2012

Vinkiksi ja avuksi kuvien pienentämiseen

Tuli Littlebigthings-blogia kirjoittavan ystäväni kanssa juttua tämän bloggerin kuvien ja kuvatilan rajallisesta koosta. Paljon kuvia blogissaan käyttävän bloggaajan ongelmaksi muodostuu bloggerin rajallinen tila verkkoalbumeissa. Tähän on avuksi kaksikin keinoa; joko a) pienentää kuvat tai b) käyttää toista kuvapalvelua, josta laittaa kuvien lataamisen sijaan vain url-linkit tänne tuolta lisää kuva-kohdasta.

Jos kuvia täällä jo paljon on, eikä halua ruveta jokaista uudestaan linkittämään/pienetämään ja uudestaan lataamaan sain itse ainakin tämmöisellä ohjeella pienennettyä kuvat suoraan verkkoalbumin kautta.

Tämä saattaa vaatia, että on tämmöinen "google-perheejäsen" kuin minä..eli käytössäni on selaimena Chrome, google-tili löytyy ja siinä monenlaista tuotetta, näistä epäilen että pitää olla google+ olemassa, jotta näiden ohjeiden mukaan pystyy toimimaan. Lisäksi koneella on myös Picasa asennettuna, jos vaikka tämäkin vaikuttaa..mutta tässä kuitenkin avuksi ja vinkiksi muillekin, jos alkaa tila tulla vastaan.

Googlen aloitussivulta yläpalkista lisää-kohdasta löytyy yläreunassa näkyvien lisäksi enemmän toimintoja. Täältä valitsen valokuvat.


Tämä avaa google+ valokuvat, eli verkkoalbumini (itsellä kyllä ovat picasassa, mutta näkyvät täälläkin). Sieltä valitsen kansion, jossa blogini kuvat ovat.

Kuvan yläpuolella on nappi "muokkaa valokuvaa" ja painetaan sitä


Tämä käynnistää muokkausohjelman, jossa pääsee muokkaamaan kuvaa.

Itse laitan kuvakoon niin, että pidempi sivu on 640 pixeliä. Tämä on riittävä ruudulta katsottavaan laatuun. Kun on raksi tuossa kohdassa "säilytä kuvasuhteet", kone määrittää automaattisesti toisen sivun arvon. Kun halutut arvot oikein, painetaan alapuolelta käytä SEKÄ oikeasta yläkulmasta tallenna.


Tämän jälkeen kone vielä kysyy korvataanko alkuperäinen ja painetaan napista korvaa. Ja valmista. Nuolella vain seuraavaan kuvaan.


Tänne laittaessa sitten pienennettyjä kuvia, valitaan kuvakooksi erittäin suuri, niin näkyvät kunnon kokosina eivätkä liian pieninä :)

Itsellä käyttöjärjestelmänä Windows 7, jos noidenkin välillä näissä toiminnoissa eroja..pitää testata vielä tuolla omalla macilla toimiiko samalla tavalla. Mutta seiskalla ainakin pääsee näin helpolla.

Jatkossa tänne kuvia laittaessa tiedänkin pienentää ne jo valmiiksi tai vaihtoehtoisesti alan käyttää Photobucketia, Dropboxia tai muuta netin kuvasäilöä ja linkitän ne sieltä tänne. Blogger upottaa url-osoitteessa olevan kuvan tällöin eikä lataa sitä lainkaan eli ei vie myöskään verkkoalbumien tilaa. Katsotaan mihin päädyn, vielä itselläni on tilaa kyllä käytössä, mutta jos alkaa loppua niin jotain pitää keksiä tilalle :)

Kerokaahan ihmeessä onko näistä ohjeista apua!

Itse jatkan kuvien pienentämistä..

perjantai 14. syyskuuta 2012

Sofia seisoo!!

Tästä se lähtee, Sofia oppi maanantaina 10.9.2012 seisomaan tukea vasten! Juuri ennen kuin tuli 8kk ikää täyteen. Tuntuu että nyt kun on liikkumaan oppinut niin ihan huimaa vauhtia kehittyy ja oppii uutta.

Ensin seisoi vain polvillaan sohvapöytää/rahia vasten..tutkaillen mitä kaikkea pöydältä löytyykään.


Ja hetken päästä olikin jo seisaaltaan



Ja näin komeasti sitä seistiin muutamaa päivää myöhemmin



Nyt ei tuossa pöydällä saa olla enää mitään ylimääräistä, tuntuu että yhtään ei pysy tyttö alhaalla :D Kovaa vauhtia mennään pitkin asuntoa ja noustaa seisomaan milloin mitäkin vasten. Tässä itse vielä flunssassa ollessani on vähän haasteellista sairastaa moisen pienen energiapakkauksen kanssa. Onneksi vielä nukkuu kahdet päiväunet niin saan sillä aikaa aina huilata ja tehdä jotain muutakin :)

Eilen otettiin jo kävelytuolikin testiin ja etsinnässä on taaperokärry, josko sen kanssa innostuisi opettelemaan kävelyn alkeitakin. En ollut ehtinyt edes ajatella vielä moisen hankintaa, lähempänä vuoden ikää odottelin tämän olevan ajankohtaista :D Vaan näin se Sofia näyttää kuinka eri tahtiin ne lapset kasvavat ja kehittyvät.

Kerrotaas nyt vähän koirienkin suhtautumista tuohon Sofian liikkumaan oppimiseen. Pojat selvästi lähtevät pois kun Sofia paikalle tulee ja vaihtavat paikkaa. Meidän Seita-rouva taas on ottanut oikein seuralaisen roolin itselleen. Monesti parkkeeraa itsensä makoilemaan Sofian viereen kun Sofia lattialla leikkii leluillaan ja makoilee siinä edelleen vaikka Sofia vähän nappaisi karvoista kiinni, taputtaa tai kiipeää yli. <3 On ne vaan niin ihania, nätisti ovat kaikki Sofian kanssa kyllä. :)

Syksy on selvästi saapunut

Uskottava se on, illat pimenee ja viilenee..syksy on siis selvästi saapunut! Toinen varma merkki on, että olen alkanut taas kutoa ja virkata :D Ensimmäisenä tein Patelle pipon talveksi, samaan sarjaan tein jo viime jouluksi kaulahuivin samasta langasta.

Seuraavaksi sain idean alkaa virkata Sofialle pari pipoa. Idea lähti oikeastaan tästä:


Tilasin Sofialle aivan ihastuttavan Minni Hiiri-pipon Baboon Finland:sta Kauhajoelta. Eilen tuo pipo jo saapuikin ja on kertakaikkisen ihana!! Itse virkkaamistani ensimmäinen "runko" on jo valmis ja toinenkin melkein. Näihin teen sitten vielä vähän lisäkoristeita kiinnitettäväksi ja valmiista tuotteista saatte toivottavasti ihailla kuvia lähiaikoina. :)

On kyllä kivaa löytää taas kipinä tämmöiseenkin tekemiseen ja huomata, että kyllä sitä vain osaa ja muistaa vaikka aikaa viime virkkauskerrasta on hirmuisesti. Netistä onneksi löytää hyviä ohjeita miten mikäkin silmukka tehtiin :D

Onkos teillä tapana alkaa kutoa/virkata syksyn tullen?

Sofialle uusi istuin

Sofialle alkaa turvakaukalo jäädä pikkuhiljaa pieneksi ja tulikin ajankohtaiseksi alkaa katsella mikä istuin seuraavaksi hankitaan. Turvallisuus tietysti meillä etusijalla, vaan valikoimaa on niin suuri määrä ja kovin erityyppisiä istuimia tarjolla joten kauppoihin se oli lähdettävä kiertelemään ja soviteltava istuimia autoon, sekä Sofiaa istuimiin myös.

Vaatimuksena oli, että istuin olisi saatava kiinni automme isofix-kiinnikkeisiin. Alunperin ajattelimme myös, että Sofian olisi hyvä aluksi matkustaa vielä selkä menosuuntaan..tämä kuitenkin osottautui lähes mahdottomaksi yhtälöksi. Suurin osa istuimista, jotka asennetaan selkä menosuuntaan vievät todella paljon pituusuunnassaan tilaa auton takapenkillä, eivätkä tämän vuoksi mahdu kuljettajan tai etumatkustajan taakse..tai kukaan ei mahdu istumaan tämän istuimen edessä. Lisäksi pelkään tilan Sofialla loppuvan nopeasti kesken, eli ei mahdu enää istuimensa ja takapenkin selkänojan väliin muuta kuin jalat epämukavasti koukussa, jonka vuoksi ei viihdy siinä. Eli olisi taas hetken päästä istuimen vaihto edessä. Ratkaisuksi mietimme käännettäviä, vaan nämä eivät olekaan isofixeillä kiinni molemmin päin..pari markkinoilla olevista saa molemmin päin vaan näissä tuli sitten muut asiat vastaan. Toisessa hinta (599€!!) ja toisessa ei saanut selkänojaa säädettyä makaavampaan asentoon lapsen nukahtaessa.

Sitten aloimme miettiä palkki-istuimia, jotka asennetaan jo alusta asti naama menosuuntaan päin. Tuoli tulee kiinni auton isofixeillä (saa myös ilman isofixejä tätä istuinta) ja lapsen vatsan päälle tulee auton turvavöillä kiristettävä palkki. Kolarin sattuessa lapsen koko ylävartalo myötää liikkeen mukana ja palkki rajoittaa liikkeen määrä, verrattuna 5-pistevyö istuimiin, joissa vain lapsen pää ja niska pääsevät liikkumaan lapsen ollessa vöillä kiinni istuimessa. Tämä alkoi vaikuttaa siltä, mitä haimme. Cybex Pallas(2)-fix olisi siis haluamamme!

Sovitimme Sofiaa istuimeen ja istuinta autoon. Turvavyöt takapenkillä olivat hieman lyhyet, joten tilasin Turvavyö Oy:stä meille turvavyön pidentimen, joka tulee turvavyön ja lukon väliin, problem solved! Lueskelin vielä kolaritestien tuloksia sekä käyttäjien kokemuksia kyseisen tyyppisistä istuimista netistä ja nämä vakuuttivat kyllä. Sitten tutkimaan hintoja, ja yllätys oli kyllä suuri; Suomessa kyseinen istuin lisäsivutörmäyssuojilla maksoi 389€, ilman noita lisäsuojia 289€. Saksasta tilatessa vastaava istuin lisäsivutörmäyssuojilla 207,70€, ja ilman lisäsuojia n. 30€ halvempi. Sieltä siis lähti istuin tilaukseen, sen verran suuri oli hintaero. Tuohon päälle tuli toimituskuluja 12,90€ ja viikossa tuli perille. Kikiwelt.de oli nettikauppa mistä tilasin ja voin kyllä suositella. Alkuperäisessä pakkauksessa eli ihan ehta tuote kyseessä eikä mikään kopio. Väriksi valitsin mukavan kirkkaan punaisen, jaksaa Sofiakin tuota hetken ihastella ja nauttia, tykkää kirkkaista väreistä :D Ostin lisäksi vielä kesäpäällisen tuohon, joka hiostaa vähemmän kuin tuo tuolin oma päällyste.

Jos olisi ollut pienempi hintaero Suomen ja Saksan liikkeiden välillä olisin tosiaankin tuon Suomesta ostanut, olisi mahdolliset takuuasiat olleet helpompia hoitaa vaan noin suuri hintaero pistää jo pohtimaan hankintapaikkaa ja Saksaan päädyimme.



Nyt sitten vain odotetaan että saadaan istuin käyttöön. Sofia saa matkata vielä kaukalossaan niin pitkään kuin mahtuu, istuimeen on vielä hieman liian lyhyt. Tulee tuon kaukalon kanssa kyllä pituus ennemmin vastaan kuin painoraja (13kg, Sofia tällä hetkellä noin 8,3kg). Alkavat turvavyöt jäädä liian alas olan taakse, jolloin kolarin sattuessa luiskahtavat käsien sivuille eivätkä pidä lasta kunnolla paikoillaan enää.

Luulin aikoinani, että kaukalon hankinta on vaikeata kun pitää miettiä painoja ja turvallisuutta ja ties mitä, vaan tämä tuntui kyllä vielä hankalammalta projektilta. Itse kun haluan ainakin miettiä tarkkaan, että mikä olisi sille omalle lapselle turvallinen ja mukava istuin, enkä vain hankintahinnan alhaisuutta. Hankkimamme istuin lisäksi menee Sofialle 36kg asti ja selkänojan poistamalla saa vielä korokejakkarankin käyttöön, eli muuta istuinta ei enää tarvitsekaan hommata. Siinäkin mielessä järkevä hankinta :)

Autoliiton sivuilta muuten kannattaa noita törmäystestien tuloksia käydä katselemassa, ja avata niitä vähän tarkempaan tarkasteluun. Niissä joiden istuinten osalta saatta kokonaisarvosanaa laskea päällisten huono puhdistettavuus, mikä ei turvallisuuteen kuitenkaan vaikuta. Eli katsoa niitä yksittäisiä arvosteluja kaikilta osa-alueilta tarkemmin eikä vain kokonaisarvosanoja tuijottaa, suosittelen! :) Tästä Pallaksesta viime vuoden malli oli saanut arvosteluissa että pieni pään alueen kuormitus etu- ja sivutörmäyksessä ja tämä osaltaan vakuutti että toimii kyllä tämä palkki-ajattelu, vaikka onkin naama menosuuntaan jo näin pienenä.

Kerron täällä omia käyttäjäkokemuksia, kunhan tämän käyttöön saamme. Sitä siis odotellessa :)

Syksyn hankintoja

Pakko jakaa teidänkin kanssa tämä; olen onnistunut löytämään parhaimmat kengät ikinä!! Olen sen sortin himoshoppailija (vaatetusalalla työskentely selittänee osan..) etten läheskään kaikkia hankintojani täällä tai muuallakaan esittele vaan tämä oli jotenkin semmoinen must do-juttu tähän väliin. :)

Näyttää mun makuuni hyviltä, jalassa aivan mielettömän mukavat ja pehmeä askel. En tiedä mitä materiaalia tuo pohja on, mutta ei kopise edes lainkaan. Mitkä lie hiiviskelijäkengät. Pitää sitä syksyksi nyt jotain mukavaa itsellekin hankkia, eikä vain Sofialle ostella :D

Muuta en itselle juuri olekaan ostellut, yhden neuleen löysin, joka sekin todella kiva ja mukavalla yksityiskohdalla varustettu :)

Tässä vielä kuva noista kengistäni:


Löytyivät Dinsko:sta ja hintakaan ei päätä huimannut; 44,90€ eli kohtuullinen vielä kuitenkin.

Syksyn vaatehankinnat ovat kyllä suurelta osin keskittyneet Sofian vaatehankintoihin. Syksyn ja talven sieltä lähtestyessä olen ostanut Sofialle jo valmiiksi useammankin haalarin ja kenkiä käytettyinä valmiiksi odottamaan. Yksi parhaista löydöistä taisi olla vedenpitävä Reimatecin haalari käytettynä hintaan 12€!! Uutena kun hinta pyörii 100€ tienoilla niin on kyllä todellakin löytö! Tuon ikäisenä kun ei vielä nuo haalarit kamalasti ehdi edes kulua ja kärsiä käytössä niin kannattaakin ostella käytettyinä, menevät niin pienen hetken ennen kuin onkin aika siirtyä taas seuraavaan kokoon. Nyt olemme siirtymässä 74cm vaatteisiin, osa 68cm menee vielä. Neuvolassa tiistaina käydessä pituutta tytöllä oli 73,6cm. Haalareitakin pitää olla enemmän kuin yksi, jotta on päälle laittaa jotain kun toinen on pesussa tai kuivumassa pihaleikkien jäljiltä. Hankkimistani pari on vedenpitäviä, pari pelkille pakkaskeleille/rattaisiin, koska eivät vettä pidä.

Vaatteita tuntuu Sofialla muutenkin olevan melkoisen paljon, vaan kyllähän noita meneekin. Tuntuu että pari vaatekertaa menee päivää kohden kun likaantuvat tai sotkeentuvat ruuasta. :D Ja kyllä, meillä käytetään ruokalappua vaan ei sekään kaikkea suojaa..

sunnuntai 2. syyskuuta 2012

Haldi luonnetestissä

Osallistuimme tänään Haldin kanssa Turun Palveluskoiraharrastajien järjestämään luonnetestiin. Tuomareina "temppuradalla" oli Jorma Lankinen ja Sirpa Heilä. Mielenkiintoinen päivä siis takana!

Haldin kokonaispistemäärä oli +97 pistettä, eli aavistuksen rodun keskiarvon alle ehkä, mutta ihan perus ok tulos tuommoiselle lauman nuorimpana elävälle. Haldi on jossain mukanani ollessaan hyvinkin epävarma ja tyytyy tarkkailemaan ympärilleen hyvin tarkkaan, toisille koirillekaan ei silloin tohdi haukkua kun ei ole muita turvaamassa selustaa :D Muun lauman ollessa mukana menee melkein minne vain, huomaa kyllä selvästi miten saa laumastaan tukea ja turvaa, ja tykkää kun joku muu tekee päätökset ja hän voi vaan hengata innokkaana mukana :) Eli arvostelu on mielestäni ihan koiranoloinen kokonaisuudessaan.

Tässä osa-aluepisteet:

Toimintakyky -1 (pieni)
Terävyys +3 (kohtuullinen ilman jäljelle jäävää hyökkäyshalua)
Puolustushalu +1 (pieni)
Taisteluhalu -1 (pieni)
Hermorakenne +1 (hieman rauhaton)
Temperamentti +2 (kohtuullisen vilkas)
Kovuus +1 (hieman pehmeä)
Luoksepäästävyys +3 (hyväntahtoinen, luoksepäästävä, avoin)
Laukauspelottomuus +++ (laukausvarma)

+ pisteitä tuli siis 122 ja siitä vähennettiin - pisteitä 25, kokonaistulos siis +97 pistettä.

Testi aloitettiin tuomarin haastattelulla, kyseli millaisissa oloissa Haldi elelee; onko muita koiria, harrastuksia, ikä, onko jotain huonoja kokemuksia ihmisistä ym mitä ehkä näkyy testissä. Tämän jälkeen tuomari koittaa leikkiä koiran kanssa ja katsoo miten se lähtee veto- ja taisteluleikkeihin mukaan, Haldi ei niin pitänyt puruotettaan, joten koitin itsekin leikittää sitä. Keppikin vaihdettiin välissä patukkaan.

Tämän jälkeen menimme testaamaan Haldin toimintaa kelkalla. Kelkan lähestyessä aluksi Haldi menikin sitä vastaan, vaan sitten alkoi jännittää ja koitti juosta karkuun moista hirvitystä. Tämä kun ei onnistunut niin mun selän takana oli ehkä turvallisempaa..tarvitsi hieman myös apua että uskalsi tulla kelkkaa katsomaan kun oli pysähtynyt. Kelkan ohi kävellessä myös hieman kauempaa ohitti sen.

Uhkaavan henkilön hyökätessä kohti koitti enemmän olla taka-alalla kuin mua puolustaa, taitaa luottaa että kyllä se äiskä pärjää :D Hieman taisi haukkua puolustukseksi. Uhan poistuttua oli myös ystävällinen.

Haalari kun pomppasi maasta ylös hypähti melkoisesti ja samasta paikasta uudestaan ohi mentäessä vähän vilkuili myös edelleen. Rämisevä tynnyri kun tuli perään hypähti myös melkoisen loikan, mutta uskalsi kuitenkin tulla katsomaan sitä heti ilman ongelmia.

Pimeässä huoneessa tuli ilman kutsumista iloisesti missä olin, ei mitään hätää vaikka pimeää olikin :D Äiskä löytyi ja ihmetteli mitä mä siellä istuskelin yksinäni..

Seinään kun kytkettiin ja yksin jätettiin, ja hyökkäävän ihmisen tullessa kohti koitti ensin lähteä pois, mutta kun ei päässyt alkoi haukkua josko se auttaisi. Uhan poistuessa oli taas ystävällinen.

Laukauksista ei juuri välittänyt, pari paukkua tuli ja ne eivät paljon reaktiota saaneet aikaan.

Tässä videota testin kulusta:



Suullisessa arvostelussa tuomari sanoi aika paljon kaikenlaista. Kuulemma omituinen koira :D Päällimmäisenä oli, että hyvin huomaa koiran elävän laumansa nuorimpana pahnan pohjimmaisena. Ei ole tottunut itse ratkomaan ongelmia ja päättämään mitä nyt kuuluu tehdä, ei myöskään itse yksin puolustamaan itseään. Aina on joku muu joka hoitaa hommat ja voi itse hengata vaan mukana ja luottaa siihen että joku turvaa selustaa. Puolustushalua ei kuulemma myöskään ole niin paljon että nakkikioskijonossa kannattaisi tämän koiran turvin lähteä yöllä etuilemaan :D Hyvin ystävällinen ja avoin luonne, eikä saata kuvitellakaan kenenkään ihmisen mitään pahaa tekevän. Kohtuullisen vilkas, mutta joissain asioissa hieman rauhaton, toisaalta välillä on melko välinpitämätönkin. Kauhean kova ei ole vaan ennemminkin hieman epävarma, muttei kuitenkaan arka silti. Kannattaa tuo kuulemma silti kotiin viedä, hyvä harrastuskoira se on kun ei ole liian luupää ja kova :D Tiedetään, isänsä on kovuudessa hieman toista maata ;)

Mukava päivä takana ja suosittelen muillekin luonnetestiä tai MH-luonnekuvausta kyllä lämpimästi, saa paljon uutta ja yllättävää tietoa omasta koirastaan, myös semmoisia mitä ei aina kotioloissa edes huomaa. Eipä nuo tuommoisista temppuradoista nyt mitenkään traumatisoidu, on niin nopeasti ohi. :)

Väiskillähän on luonnetestistä +238 pistettä, joka on suomenlapinkoiralle huipputulos, taitaa olla aika ylhäällä korkeimpien pistemäärien listalla. Huomattavasti haastavampi koira monessa asiassa on kuin Haldi, selittyy näillä luonteen eroilla, vaikka sukua ovatkin. Väiskillä on jalat niin vankasti maassa ettei juuri mistään hötkyile, Haldi voikin aina luottaa että isi hoitaa hommat :) Tosin tuon kovuuden takia on kouluttaessa hieman haasteellista välillä, kun ei puupää muista ihan kaikkea mistä on muistutettu ja huomautettu. Vaatii välillä vähän kovempaa linjaa että menee asia perille, tai monen monta toistoa :D

Mahtavia koiria ovat kaikki, ei niitä pisteitä pidä tuijottaa. Hyviä puolia on jokaisessa omansa, niin kuin on huonojakin. Testit kyllä kertovat aina paljon uutta ja mielenkiintoista kuulla etenkin tuo tuomareiden arvostelu. Se onkin sen tuomarin näkemys siitä koirasta sinä päivänä, eli ei pidä myöskään pahastua jos ei kaikki mene niin kuin kotona ;) Kotonahan tuota testiä ei ollakaan tekemässä..