Haldi luonnetestissä

Osallistuimme tänään Haldin kanssa Turun Palveluskoiraharrastajien järjestämään luonnetestiin. Tuomareina "temppuradalla" oli Jorma Lankinen ja Sirpa Heilä. Mielenkiintoinen päivä siis takana!

Haldin kokonaispistemäärä oli +97 pistettä, eli aavistuksen rodun keskiarvon alle ehkä, mutta ihan perus ok tulos tuommoiselle lauman nuorimpana elävälle. Haldi on jossain mukanani ollessaan hyvinkin epävarma ja tyytyy tarkkailemaan ympärilleen hyvin tarkkaan, toisille koirillekaan ei silloin tohdi haukkua kun ei ole muita turvaamassa selustaa :D Muun lauman ollessa mukana menee melkein minne vain, huomaa kyllä selvästi miten saa laumastaan tukea ja turvaa, ja tykkää kun joku muu tekee päätökset ja hän voi vaan hengata innokkaana mukana :) Eli arvostelu on mielestäni ihan koiranoloinen kokonaisuudessaan.

Tässä osa-aluepisteet:

Toimintakyky -1 (pieni)
Terävyys +3 (kohtuullinen ilman jäljelle jäävää hyökkäyshalua)
Puolustushalu +1 (pieni)
Taisteluhalu -1 (pieni)
Hermorakenne +1 (hieman rauhaton)
Temperamentti +2 (kohtuullisen vilkas)
Kovuus +1 (hieman pehmeä)
Luoksepäästävyys +3 (hyväntahtoinen, luoksepäästävä, avoin)
Laukauspelottomuus +++ (laukausvarma)

+ pisteitä tuli siis 122 ja siitä vähennettiin - pisteitä 25, kokonaistulos siis +97 pistettä.

Testi aloitettiin tuomarin haastattelulla, kyseli millaisissa oloissa Haldi elelee; onko muita koiria, harrastuksia, ikä, onko jotain huonoja kokemuksia ihmisistä ym mitä ehkä näkyy testissä. Tämän jälkeen tuomari koittaa leikkiä koiran kanssa ja katsoo miten se lähtee veto- ja taisteluleikkeihin mukaan, Haldi ei niin pitänyt puruotettaan, joten koitin itsekin leikittää sitä. Keppikin vaihdettiin välissä patukkaan.

Tämän jälkeen menimme testaamaan Haldin toimintaa kelkalla. Kelkan lähestyessä aluksi Haldi menikin sitä vastaan, vaan sitten alkoi jännittää ja koitti juosta karkuun moista hirvitystä. Tämä kun ei onnistunut niin mun selän takana oli ehkä turvallisempaa..tarvitsi hieman myös apua että uskalsi tulla kelkkaa katsomaan kun oli pysähtynyt. Kelkan ohi kävellessä myös hieman kauempaa ohitti sen.

Uhkaavan henkilön hyökätessä kohti koitti enemmän olla taka-alalla kuin mua puolustaa, taitaa luottaa että kyllä se äiskä pärjää :D Hieman taisi haukkua puolustukseksi. Uhan poistuttua oli myös ystävällinen.

Haalari kun pomppasi maasta ylös hypähti melkoisesti ja samasta paikasta uudestaan ohi mentäessä vähän vilkuili myös edelleen. Rämisevä tynnyri kun tuli perään hypähti myös melkoisen loikan, mutta uskalsi kuitenkin tulla katsomaan sitä heti ilman ongelmia.

Pimeässä huoneessa tuli ilman kutsumista iloisesti missä olin, ei mitään hätää vaikka pimeää olikin :D Äiskä löytyi ja ihmetteli mitä mä siellä istuskelin yksinäni..

Seinään kun kytkettiin ja yksin jätettiin, ja hyökkäävän ihmisen tullessa kohti koitti ensin lähteä pois, mutta kun ei päässyt alkoi haukkua josko se auttaisi. Uhan poistuessa oli taas ystävällinen.

Laukauksista ei juuri välittänyt, pari paukkua tuli ja ne eivät paljon reaktiota saaneet aikaan.

Tässä videota testin kulusta:

Suullisessa arvostelussa tuomari sanoi aika paljon kaikenlaista. Kuulemma omituinen koira :D Päällimmäisenä oli, että hyvin huomaa koiran elävän laumansa nuorimpana pahnan pohjimmaisena. Ei ole tottunut itse ratkomaan ongelmia ja päättämään mitä nyt kuuluu tehdä, ei myöskään itse yksin puolustamaan itseään. Aina on joku muu joka hoitaa hommat ja voi itse hengata vaan mukana ja luottaa siihen että joku turvaa selustaa. Puolustushalua ei kuulemma myöskään ole niin paljon että nakkikioskijonossa kannattaisi tämän koiran turvin lähteä yöllä etuilemaan :D Hyvin ystävällinen ja avoin luonne, eikä saata kuvitellakaan kenenkään ihmisen mitään pahaa tekevän. Kohtuullisen vilkas, mutta joissain asioissa hieman rauhaton, toisaalta välillä on melko välinpitämätönkin. Kauhean kova ei ole vaan ennemminkin hieman epävarma, muttei kuitenkaan arka silti. Kannattaa tuo kuulemma silti kotiin viedä, hyvä harrastuskoira se on kun ei ole liian luupää ja kova :D Tiedetään, isänsä on kovuudessa hieman toista maata ;)

Mukava päivä takana ja suosittelen muillekin luonnetestiä tai MH-luonnekuvausta kyllä lämpimästi, saa paljon uutta ja yllättävää tietoa omasta koirastaan, myös semmoisia mitä ei aina kotioloissa edes huomaa. Eipä nuo tuommoisista temppuradoista nyt mitenkään traumatisoidu, on niin nopeasti ohi. :)

Väiskillähän on luonnetestistä +238 pistettä, joka on suomenlapinkoiralle huipputulos, taitaa olla aika ylhäällä korkeimpien pistemäärien listalla. Huomattavasti haastavampi koira monessa asiassa on kuin Haldi, selittyy näillä luonteen eroilla, vaikka sukua ovatkin. Väiskillä on jalat niin vankasti maassa ettei juuri mistään hötkyile, Haldi voikin aina luottaa että isi hoitaa hommat :) Tosin tuon kovuuden takia on kouluttaessa hieman haasteellista välillä, kun ei puupää muista ihan kaikkea mistä on muistutettu ja huomautettu. Vaatii välillä vähän kovempaa linjaa että menee asia perille, tai monen monta toistoa :D

Mahtavia koiria ovat kaikki, ei niitä pisteitä pidä tuijottaa. Hyviä puolia on jokaisessa omansa, niin kuin on huonojakin. Testit kyllä kertovat aina paljon uutta ja mielenkiintoista kuulla etenkin tuo tuomareiden arvostelu. Se onkin sen tuomarin näkemys siitä koirasta sinä päivänä, eli ei pidä myöskään pahastua jos ei kaikki mene niin kuin kotona ;) Kotonahan tuota testiä ei ollakaan tekemässä..